ALATIESYNNYTYKSEN RISKIT

Valitettavan moni äiti suostuu automaattisesti alatiesynnytykseen, autuaan tietämättömänä ja selvää ottamatta sen riskeistä.

Testasimme neuvoloiden ja pelkopolien tiedonantoa alatiesynnytyksen riskeistä ja mahdollisista komplikaatioista syksyllä 2018 esittäen autuaan tietämätöntä, ihan vain nähdäksemme, annetaanko niistä mitään tietoa odottaville äideille. Kokemuksella voimme sanoa: ei anneta. Kysyttäessä näistä, vastaus oli aina lyhyt ”se menee jokaisella eri tavalla”.

Useat naiset traumatisoituivat vuosittain alatiesynnytyksestä, kun eivät saa etukäteen tietoa neuvolasta tai synnytyssairaalasta sen mahdollisista komplikaatioista ja ne tulevat synnytystilanteessa täytenä yllätyksenä.

Alatiesynnytyksen lukuisista riskeistä ja komplikaatioista, joista muutaman tässä mainitaksemme

• arvaamattomuudesta

• pitkittymisestä

• vauvan juuttumisesta synnytyskanavaan

•napanuorasta kaulan ympärillä (napanuora voi olla kiertynyt kaulan ympärille jopa 5 kertaisesti, eikä kiertymää välttämättä nähdä ultrassa)

• vauvan asfyksiasta eli hapenpuutteesta (voi aiheuttaa mm. CP-vamman tai ADHD:n)

•vauvan hengitysvaikeuksista

• vauvan rakennevaurioista tai vammautumisesta

aivoihin kohdistuvan paineen johdosta n. 20–25 % vastasyntyneistä kärsii jonkinasteisesta aivojen sisäisestä verenpurkaumasta, joka vakavimmillaan voi aiheuttaa mm. kehitys- ja koordinaatiohäiriöitä

• olkapunoksen syntymävauriosta eli Erbin pareesista

• kalvojen puhkaisusta

• käynnistyksissä käytetyn Cytotecin vaaroista: lääke on tarkoitettu vatsahaavoihin, lääkevalmistaja Pfizer itse varoittaa sen riskeistä sikiölle, raskaanaoleville ja imettäjille ja se on kielletty hyvästä syystä monissa maissa synnytyksen käynnistyksessä. Valmiste on edullinen, joten vaaroista huolimatta sitä käytetään Suomen synnytyssairaaloissa käynnistyksissä https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=109&i=PFIZER_CYTOTEC

• äidin repeytymisistä: arvioiden mukaan yli puolet alatiesynnytyksistä johtaa jonkinlaisen synnytysrepeämään Yhdysvalloissa. Välilihan repeämä on tavallinen alatiesynnytyksen komplikaatio. Repeämät jaotellaan neljän eri vaikeusasteen mukaan: tavallisimpia ovat välilihan iholla olevat 1. asteen repeämät ja välilihan sekä emättimen lihakseen asti ulottuvat 2. asteen repeämät. 3. ja 4. asteen välilihan repeämät ulottuvat peräaukon sulkijalihakseen asti

• episiotomiasta

• loppuiän pidätysvaikeuksista tai avanteesta

•seksielämän ongelmista

• henkisistä traumoista ja synnytyspelosta

• äidin häntäluun tai lantion murtumisesta

•äidin hermovaurioista ja tunnottomuudesta

• kestämättömästä kivusta

•alapään bakteeriston infektioriskeistä vauvalle mm. B-streptokokki, emätintulehdus, herpes, klamydia tai tippuri: sektioissa swabbausta ei tehdä, sillä se sisältää riskin siirtää pahimmillaan hengenvaarallisen tai pysyvästi vammauttavan infektion aiheuttavan bakteerin vauvalle

raskauden yliaikaisuuden, äidin korkean verenpaineen tai alkavan raskausmyrkytyksen aiheuttamasta lisääntyneestä kohtukuoleman riskistä

• imukupin tai pihtien käytön seurauksista: Suomessa käytetään noin 10% alatiesynnytyksistä imukuppia. Imukupin vaarat vauvalle

– haavat, ruhjeet, mustelmat

– niskan ja hartioiden voimakkaan venytyksen aiheuttamasta kipu

– päänahan irtoaminen kallosta

– aivoverenvuoto

– päälakiverenvuoto

– noussut riski aivokasvaimeen ja hermovaurioihin

• jälkivuodoista ja kohtutulehduksista, kun kohtu ei tyhjene kunnolla

• kipulääkkeiden pihtaamisesta tai toimimattomuudesta hädän hetkellä

• runsaasta verenvuodosta (normaaliksi verenvuodoksi alatiesynnytyksessä lasketaan 500ml)

•pudendaalihermon hermovauriosta, eli kroonisesta lantion alueen kivusta

• kiireelliseen- tai hätäsektioon joutumisesta

ei missään odottaville äideille Suomessa kerrota, ne kuitataan jälkikäteen luonnolliseksi osaksi synnytystä ja niitä vähätellään. 21% eli noin joka viides ensisynnyttäjä synnyttää joka tapauksessa Suomessa (tilasto vuodelta 2016) lopulta sektiolla, oli se sitten suunniteltu tai alatieyrityksen jälkeinen, huomattavasti suunniteltua vaarallisempi kiireellinen- tai hätäsektio. Käynnistetyissä ensisynnytyksissä sektioon päättymisen prosentti oli 39%.

Alatiesynnytyksessä ei voi koskaan tietää mitä komplikaatioita synnyttäjälle osuu tai on osumatta, sen näkee vasta synnytystilanteessa. Kukaan lääkäri ei voi luvata etukäteen, miten hyvin tai huonosti alatiesynnytys kenenkin äidin ja vauvan kohdalla onnistuu.

Toki ei voida luvata 100% varmuudella, että suunnitellun sektion kaltainen rutiinileikkauskaan menisi joka kerta nappiin, mutta todennäköisyydet siihen ovat aika kovat verrattuna alatiesynnytykseen.

Emme sano, että kumpikaan synnytystapa olisi ainoa oikea, vaan haluamme edistää tietoutta ja äitien valinnanvapautta. Alatiesynnytystä pidetään yhteiskunnassamme paljon sinä ainoana oikeana synnytystapana, mitä se ei välttämättä kaikille äideille ole. Sektion riskeistä taas puhutaan paljon, mutta usein sekoitetaan suunnitellun sektion riskit kiireellisten- ja hätäsektioiden riskeihin, vaikka toimenpiteet ovat luonteeltaan täysin erilaiset.

Suunnitellun sektion aitoihin riskeihin ja sen kulkuun voit tutustua etukäteen välilehdellä SUUNNITELTU SEKTIO PÄHKINÄNKUORESSA.

Paljon kokemuksia ja vertaistukea aiheen tiimoilta löytyy facebook-ryhmästä ”Suunniteltu sektio & synnytyspelko/trauma (elektiivinen keisarileikkaus)” osoitteessa facebook.com/groups/sektio

Create your website at WordPress.com
Aloitus
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close